Feministinä ja ihmisenä, joka uskoo, että sukupuolen perusteella ihmisten tyypitteleminen ja lokeroiminen on hyödytöntä ja enimmäkseen haitallista, haluan olla mahdollistamassa diversiteetin toteutumista.
Diversiteetillä tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että kaiken maailman asioita on tekemässä mahdollisimman moninainen joukko. Itse yliopistoihin ja koulutuspolitiikkaan syventyneenä ihmisenä olen kiinnittänyt eniten huomiota sukupuolittuneisiin aloihin, jollaiseksi tekniikan alaa, jonka parissa työskentelin, voidaan kuvailla. Muita vastaavia aloja on esimerkiksi luokanopettajat sekä sairaanhoitajat, mutta niistä minulla ei ole vastaavaa kokemusta.
Ollessani töissä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa kävin lukemattomia keskusteluja siitä, miten ”naisia voitaisiin houkutella enemmän” tekniikan aloille. Näiden keskustelujen tarkoitus on tietenkin hyvä: diversiteetin edistäminen. Valitettavasti keinot ”houkutella naisia” nojaavat usein juuri siihen oletukseen, että naiset ovat jokin homogeeninen joukkio, jota voidaan naisia kiinnostavilla asioilla (esim. huulipuna) houkutella paikalle. Tämän premissin varaan rakentuvat houkuttelukampanjat ovat aivan järkyttävää kuraa. Paitsi että ne ovat järkyttävää kuraa, ne saavat myös aikaan vastareaktioita, jotka ovat vielä ärsyttävämpää kuraa.
Tänään pääsimme todistamaan erästäkin kuraturausta, kun SM-liiga julkaisi blogissaan (edit: blogaus on poistettu, voit lukea sen esimerkiksi tästä) läjän höyryävää, sukupuolistereotypista ja loukkaavaa paskaa. Kirjoituksen näennäisen vitsihuumorin ytimessä on kurttuotsainen ja vakava viesti: naiset tulee ja pilaa meidän jääkiekon.
Twitteristä yhytetty SM-liigan viestintä- ja PR-päällikön Antti Pärnäsen mielestä blogaus oli vain hauskaa huumoria ja hän yhdisti sen SM-liigan pyrkimyksiin – arvaatte varmaan – ”houkutella naisia ottelutapahtumiin”. Jee!
En tiedä, mitä suunnitelmia Liigalla on naisten houkuttelemiseksi, mutta sydämessäni toivon, etteivät ne ole blogauksen kuvailemia vaniljantuoksuja ja ryhmähaleja. Sen sijaan jos Liigan on tarkoitus määrätietoisesti ratkoa nykyjääkiekon ongelmia, kuten esimerkiksi väkivallan ihannointia ja tuomitsevia asenteita homoseksuaalisuuteen tai seksuaalivähemmistöjen vaientamista lajin sisällä, se on mielestäni hieno juttu.
Pointtini on tämä: Naisia ei kannata yrittää houkutella yhtään mihinkään. Sen sijaan kannattaa ryhtyä hankaliin poikkileikkaaviin toimiin, jossa toimintakulttuuria arvioidaan yhdenvertaisuus- ja saavutettavuusnäkökulmasta.
Onko jääkiekossa ja sen fanikulttuurissa elementtejä, jotka aktiivisesti sulkevat ulos ja toiseuttavat nimenomaan naisia?
Kyllä. Se, että SM-liiga organisaationa julkaisee tällaista shaibaa blogissaan, on ihan elävä todiste siitä, että näin on.
Ei Liiga ole yksin. Samanlaisia eri ryhmiä aktiivisesti ulos työntäviä rakenteita on myös yliopistoissa, työpaikoilla ja pitkin poikin yhteiskuntaamme. Sen sijaan, että mietimme, miten saisimme mamut ja naiset ja miehet ja jonkin muun, omasta päästämme keksimillämme rajaehdoilla määritellyn kuvitteellisen ryhmän tekemään jotain, meidän pitäisi arvioida itseämme: Miten avointa ja reilua oma toimintamme on ja millaisille normeille se rakentuu.
8 tammikuun, 2016 @ 19:07
Ei ole oikein toimiva esimerkki väkivallan ihannoinnista jääkiekossa tuo Venäjän kapteenin riehuminen WJC-finaalissa. Tuohan on tuomittu systemaattisesti ihan joka taholta ja pelaaja sai siitä tuntuvan rangaistuksenkin. Itse uutinen on kaiken lisäksi harhaanjohtava, pelaajahan ei lyönyt toimitsijaa mailalla, vaan mailansa jäähyaitioon oveen ja hajonneen mailan palanen sitten osui toimitsijaan. Ehdottomasti väärin toki tämäkin, mutta kuitenkin eri asia kuin lyöminen.
Liigassahan on tällä kaudella otettu tiukka linja kaikennäköisiin kaukaloissa sattuneisiin ylilyönteihin, joten hankala nähdä väkivallan ihannointia sielläkään suunnalla.
8 tammikuun, 2016 @ 19:19
Toki siitä olen vahvasti samaa mieltä että tuo blogiteksti on kamala eikä naisten houkuttelusta homogeenisena ryhmänä seuraa yhtään mitään (hyvää) 🙂
8 tammikuun, 2016 @ 20:09
Olet ihan oikeassa, että se ei ollut hyvä esimerkki tuossa yhteydessä. Varmaan kuitenkin itsekin tunnistat sen, että tietty väkivallan ihannointi jääkiekossa on läsnä, ja erityisesti tiukka tuomarilinja keskusteluttaa usein paljon. Tuossa blogauksessa, joka tämän kirjoituksen kyseenalaisena inspiraationa toimi, asia ilmaistaan monin tavoin, esimerkiksi näin: ”Tyylikäs herra valaisee asiaa erätauolla, kun istumme pytyllä pissalla: ’kasvattaessamme pelaajat taideterapialla tunneälykkäiksi, he löytävät sisällään kukertavan herkkyyden, eivätkä kohtele ketään kaltoin’. Häntä ei haittaa sekään, että miesten arvokisoihin Suomi ei ole yltänyt vuosiin.” Tässä kirjoittaja suoraan indikoi, että väkivallan karsiminen jääkiekosta johtaa automaattisesti sen tason laskuun ja on näin ollen huono asia. Myös googlaamalla ”jääkiekko väkivalta” ja katselemalla tuloksia ei jää epäselväksi se, että pelin fyysisyys vs. väkivaltaisuus on hyvin mielipiteitä jakava aihe.