Nyt kävi niin, että Toimi Kankaanniemellä oli vähän mopo keulinut tuolla fabon puolella. Kankaanniemi oli poliittisen keskustelun intohimon lomassa tullut ehdotelleeksi perussuomalaisille naiskollegoille kaikenmoista seksuaalista. Jossain kohtaa järjen valo oli palannut Toimin aivoon ja hän oli poistanut FB-tilinsä ja pahoitellut mokailuja myös suoraan lähestymiltään naisilta. Kuitenkin, kuten tällaiset pippeli- ja pimpelooraosastoon liittyvät kohut yleensä, Kankaanniemen kikkailut johtivat poliittiseen sanktioon: hänet heivattiin ulos hallitusneuvotteluista.
Sosiaalinen mediani täyttyi sekä Kankaanniemen toimia (heh hehe) kauhistelevasta että ymmärtävästä kouhotuksesta. Myös esimerkiksi Rakel Liekki kirjoitti, miten kokee kohun kohtuuttomana – ihmisiähän ne poliitikotkin ovat.
Kiinnostavin kommentointi liittyi mielestäni kuitenkin siihen, pilaako seksuaalinen sekoilu poliitikon. Voiko seksiviestikohuun sotkeutunut olla hyvä poliitikko?
Aluksi pitäisi kenties vähän määritellä käsitteitä. Mitä tarkoitamme hyvällä poliitikolla? Jos tarkoitamme hyvällä poliitikolla ihmistä, jolla on rautainen ammattiosaaminen ja tietämys jostain politiikan alasta, kikkeliäksön tuskin hänen osaamiskovalevyään buuttaa. Jos arvostamme poliitikossa nimenomaan perehtymistä ja asialle omistautumista, hän tuskin muuttuu vähemmän sinnikkääksi työmyyräksi vaikka olisi pyörinyt lakanoissa jonkin muunkin kuin herran kasvojen edessä vihityn aviopuolisonsa kanssa.
Mutta kiinnostaako meitä todella poliitikon ammattiosaaminen? Valitsemmeko me luottamuksemme kohteet perehtyneisyyden perusteella?
Eeeemmääkyl oikeen usko.
Miksi äänestyskäyttäytyminen olisi yhtään sen rationaalisempaa kuin muukaan käyttäytyminen? On ihan todennäköistä, että me emme äänestä päteviä ammattiosaajia, vaan fiilispohjalta hyviä tyyppejä, jotka ovat jääneet mieleen. Siksi myös vaalikoneissa on kaikenmoisia löperöjä ja irrationaalisia kysymyksiä kissa- ja koiraihmisistä ja lapsenhakkaamisesta. Eivät vaalikonekysymykset ole löperöjä ja irrationaalisia, me olemme.
Minusta on absurdia väittää, etteikö kikkelikohu vaikuttaisi poliitikon maineeseen ja uraan, tietyllä tavalla tee hänestä huonoa poliitikkoa. Poliitikon työ ei ole persoonasta irrallinen professioammatti. Jo kansanedustaja nimitys kertoo, mihin työhön me valitsemme poliitikot – edustamaan meitä itseämme. En minä halua, että minun ääneni mandaatilla päätöksiä tekemään nostetaan ihminen, joka vahingossa harrastaa seksuaalista häirintää tai on sitä mieltä, että lasten hakkaaminen on periaatteessa ihan niinQ ok. Ja sitten jossain toisaalla, joku äänestää vuodesta toiseen Ilkka Kanervaa.
Voin ymmärtää Toimi Kankaanniemeä ja minustakin häneen kohdistuva lynkkaus on ylimitoitettu (no c’mon, onhan ne anteeksipyynnöt nyt aika liikuttavia ja vilpittömän oloisia). Mutta tekevätkö tällaiset kämmit Toimista tai jostain toisesta huonon poliitikon?
No kyllä tekevät.