Facebooktwitter

Toivoin, että minun ei tarvitsisi palata enää tähän Otaniemi-gateen täällä blogini puolella, mutta ajattelin, että voisi olla hyvä selventää vielä ihan muutama asia, jotka tuntuvat tulevan puuduttavan toistuvasti vastaan.

1. “Muija väittää, että herrakerhojen takia naisilla on vaikeuksia työelämässä. Vähän on nyt liiottelua.”

En ole missään vaiheessa sanonut, että institutionaaliset herrakerhot ovat ykskantaan vastuussa naisten ongelmista työelämässä. Näen, että herrakerhot ovat osa kokonaisuutta. Jos useammasta tekijästä koostuvan kokonaisuuden hahmottaminen tuntuu vaikealta, apuna voi käyttää esimerkiksi tätä kaaviota:

Sukupuolen perusteella syrjivä rakenne

Kaavion jäsennys ei ole aukoton, sillä se on omani. Kuitenkin se mielestäni havainnollistaa sitä, että sukupuolen perusteella syrjivä rakenne on yläkäsite, jolla on monia ilmenemismuotoja, jotka ovat lopulta “yksittäistapauksia”, joilla “ei ole vaikutusta” ja joiden esiin nostaminen on “liioittelua”.

Tartuin herrakerhoihin, koska ne ovat yksi asia: näkyvä ja konkreettinen. Ja koska, kuten kuvasin, ne tuntuivat olevan jollakin tapaa merkityksellinen ja kivulias kulminaatiopiste tuntemieni teekkareiden keskuudessa.

2. “Perustelet vain tunteilla missä on FAKTAT.”

Kaikkia kaaviossa mainitsemistani sukupuolen perusteella syrjivän rakenteen ilmenemismuotoja on tutkittu. Erityisesti naisista tekniikan alalla tutkimuksia on tehty paljon, ja iso akavalainen liitto Tekniikan akateemiset tekee järjestelmällisesti tutkimusta jäsenistään – myös naisista. Myös teekkariylioppilaskunnat kuten TTYY ovat yhdenvertaisuussuunnitelmien yhteydessä tehneet selvityksiä, joihin voi tutustua (AYY:n oma yhdenvertaisuussuunnitelma on lakisääteinen, mutta käsittelee vain työyhteisöä, ei koko ylioppilaskunnan jäsenistöä ja yhdistyksiä. Lakisääteistä suunnitelmaa ollaan päivittämässä tänä vuonna.) Myös ylioppilaslehti Aino julkaisi viime syksynä seksismiaiheisen jutun kyselyaineiston pohjalta.

Kaikki nämä tiedot ovat vain googlauksen päässä.

Varmasti olisin voinut linkata blogiini useita tutkimuksia ja kirjoittaa rakenteista jättäen ihmiset ulkopuolelle. Miksi en sitten tehnyt niin?

Koska ne ihmiset ja ihmisten kokemukset ovat koko homman pointti.

Minä uskon, että suurin muutosvoima on inhimillinen kyky empatiaan. Ajattelin ja ajattelen edelleen, että kuunteleminen ja samaistuminen ovat parhaat keinot lisätä inhimillistä ymmärrystä. Vaikka tieteellinen tieto ja väitteiden faktapohja on tärkeä ja oleellinen asia, myös kokemuksilla on merkitystä. Ihmistieteissä kokemus on usein koko tieteen pohja – ihmisiä ei voi tutkia tutkimatta ihmisten kokemuksia.

Edit 10.5. : Tarkennettu tietoja AYY:n omasta yhdenvertaisuussuunnitelmasta.