Facebooktwitter

Tämän kirjoituksen motivaattori on Ritva “Kike” Elomaa, joka meni ja sanoi, että uusnatsit pahoinpitelivät ihmisen (mahdollisesti kuoliaaksi), koska maahanmuutosta ei ole puhuttu tarpeeksi.

Moni tietysti teilasi Kiken kikkeliskokkelislausunnot välittömästi ja ihan syystä. On oksettavaa edes vihjata, että uusnatsin tekemään pahoinpitelyyn olisi syyllinen kukaan muu kuin uusnatsi. Siitä huolimatta, että Kiken kommentti oli kertakaikkisen pöljä – ja sitä se voi pojat oli – on tämä kirjoitus eräänlainen Kike-apologia. Kikellä nimittäin on tavallaan vinha perä pohdinnoissaan, joita hän selvensi vielä aamutelevisiokeskustelussaan Li Anderssonin kanssa (ajassa 4:45).

Kommentissaan Elomaa ensin jölpöttelee samoja aivopieruja siitä, ettei maahanmuuton ongelmista olisi puhuttu tarpeeksi ja siksi ihmiset alkavat natseiksi. Lopulta Elomaa kuitenkin sivuaa mielenkiintoisesti ja vähän ristiriitaisestikin “muita” rasistista sekoilua selittäviä tekijöitä: sosiaaliset ongelmat kuten eriarvoisuus ja tuloerojen kasvu lisäävät vastakkainasettelua ja ääriliikehdintää. Tästä Kiken marginaalisesta loppuhuomiosta on ymmärtääkseni ihan tutkittua näyttöäkin.

On tietenkin asia erikseen, miten SVL:n kaltaisiin uusnatsijärjestöihin tulisi suhtautua. En yritä väittää, etteikö sillä olisi merkitystä, että SVL:n kaltaisen järjestön toiminta tuomitaan täysin ja että sen toiminta pyritään lain nimissä lakkauttamaan. Uusnatsijärjestöissä on kuitenkin lopulta kyse marginaalisesta, aika pienestä viripäiden porukasta. Vaikka olen ehdottomasti sitä mieltä, että esimerkiksi rasismi rikoslakiin -aloite on tuettavaa kansalaisaktiivisuutta, epäilen sen vaikutusta perimmäiseen ongelmaan. Kärjistäen: natseja voi estää toimimasta, mutta rasismia ei voi poistaa muuttamalla lakia. Rasismi ja siten uusnatsijärjestöjä ruokkiva polttoaine saa syntynsä monimutkaisemmin, ja siten sen tukahduttavat toimenpiteet ovat pykäliä monimutkaisempia.

Tässä kohden pääsemme takaisin Kiken puolustamiseen: hän on tavallaan oikeilla jäljillä kun pelkän tuomitsemisjylinän sijaan pysähtyy toimittajan kanssa pohdiskelemaan, miksi ääriliikehdintä alun perin saa kannattajia. Kokonaiskuvan ja kansakuntamme tulevaisuuden kannalta oleellista ei ole pelkästään natsijärjestöjen niittaaminen vaan laajemman ilmapiirin kiristymisen ehkäiseminen. Rasismista on tullut salonkikelpoista, “Suomi suomalaisille ja rajat kiinni” -ajattelusta on tullut huomattavasti hyväksyttävämpää kuin mitä se on joskus aikaisemmin ollut. Siksi ja juuri siksi myös satunnaiset natsikerhot ovat saaneet tilaa ja jäseniä.

Mistä muutos sitten johtuu?

Minä syytän taloustaantuman aiheuttamaa “kriisitietoisuuden” ja niukkuuden puhetta.

En ole sitä mieltä, että Suomessa ei olisi mitään ongelmia ja pitkän tähtäimen kestävyysvajetta. Maailma muuttuu ja Suomen on muututtava sen mukana. Olen eri mieltä kuin enemmistö siitä, mikä on paras katalyytti muutoksen vauhdittamiseen. Valtaapitävät ja valtaanpyrkivät eli poliittiset puolueet sekä media totesivat ennen vaaleja 2015, että paras katalyytti erinäisten yhteiskunnallisten muutoksien alullepanemiseen on pelko. Pelkoa alettiin määrätietoisesti kylvää kriisitietoisuuspuheella: puheella siitä, että jos emme nyt ihan heti huomenna leikkaa leikkaa leikkaa ja taita valtion velkaantumista, koko Suomi on viiden vuoden päästä kivisorana.

Ehkä on totta, että esimerkiksi työmarkkinaosapuolten yhteiskunnallista asemaa ei oltaisi saatu horjutettua ilman väsymätöntä kriisitietoisuuspuhetta ja tuhon maalailua. Kuitenkin myös ne tahot, jotka eivät millään tavalla pidä tavoitteena kolmikannan sortumista jakavat vielä tänäkin päivänä kuvia kaiken maailman velkapiirakoista, jotka edelleen samentavat ilmaa niukkuuden sumuverholla. Ennen vaaleja ihan kaikki osallistuivat tähän hurmokselliseen kärsimysnäytelmään. Me olemme itse natsimme synnyttäneet.

Menneitä on helppo vatvoa. Rakentavampaa on kysyä, mitä nyt sitten pitäisi tehdä.

Minäpä vastaan: Pitäisi olla Justin Trudeau.

Trudeau piti ihan muina Kanadan pääministereinä lyhyen puheen muslimien paaston päätösjuhlan kunniaksi viime kesänä ja puhui siinä yhteisestä kanadalaisesta arvopohjasta, johon kuuluvat empatia, anteliaisuus, itsekuri ja kunnioitus.

Yksinkertaisuudessaan nerokasta.

Vastakkainasettelun ja “kansalaisten” pelkojen tyynnyttelyn sijaan poliittinen johtaja voi jättää kutsumatta ihmisjoukkoa “tulvaksi, joka on ennennäkemätön haaste” ja puhua sen sijaan siitä, mikä meitä kaikkia yhdistää. Poikkeus toki vahvistaa säännön: järjestäytynyttä uusnatsiorganisaatiota ja sen muodostamaa ihmisjoukkoa varmaankin myös Trudeau kutsuisi uhaksi.

Puhe kipeistä, pakollisista leikkauksista vaati pohjustuksekseen pitkällisen tarinan siitä, miten meillä ei kansakuntana ole enää toistemme onneen varaa. Tällaisen diskurssin maailmassa ei voi olla tilaa niille, jotka pakenevat sotaa tai kehtaavat olla vääränvärisiä ollakseen niitä suomalaisia – “kansalaisia” – joiden pelko pääministeriämme kiinnostaa.

SVL ja sen väkivaltaiset teot tulee tuomita ehdoitta ja sivulauseitta. Parlamenttimme jäsenet, jotka ovat veljeilleet ko. uusnatsijärjestön jäsenien kanssa tulisi yksiselitteisesti erottaa. Näiden toimien jälkeen olisi kuitenkin hyvä pysähtyä demareiden velkapiirakan ympärille pohdiskelemaan, mistä natsit oikein tulevat.

Jos Kike on (puoliksi) oikeassa ja natsit tulevat sieltä, missä eriarvoisuus ja tuloerot rehottavat, olisi Elomaan tai jonkun toimittajan (gasp!) hyvä esittää kysymys, miksi perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan hallitus sitten tekee politiikkaa, joka kasvattaa eriarvoisuutta ja tuloeroja. Lisäksi hallituspuolueet voisivat kaikki yhdessä miettiä, onko todella järkevää puhua “maahanmuuton kustannuksista” ja ihmisistä kulueränä, vai pitäisikö yhteiskunnan järjestämiseen ja ihmisten onnellisuuteen ottaa jokin rakentavampi tulokulma kuin talouden ja kustannuserien näkökulma.

Me muut voisimme keskittyä vaikka puhumaan siitä, miten Suomi on rikas länsimainen hyvinvintivaltio, jolla on toivoa ja tulevaisuus.

Edit: Poistettu 4H-kerhoon liittyvä kielikuva, joka epäreilusti liitti kyseisen organisaation natseihin.